Marginal notes

Non peer reviewe

Tango nostalgia : the language of love and longing : Finnish culture in tango lyrics discourses : a contrastive semiotic and cultural approach to the tango

Second revised editio

Fantasysemiosfärer i översättning - En fallstudie : Språk- och kulturspecifika översättningsstrategier i den norska fantasytrilogin Ravneringene och dess finska översättning Korpinkehät.

In this article, we discuss some representative language- and culture-specific translation problems in a fantasy trilogy created by the Norwegian author Siri Pettersen (b. 1971) and in its Finnish translations by Eeva-Liisa Nyqvist of the present text. We will describe Nyqvist’s own reflections around her translation process with various strategies as a case study with autoethnographic traits within a theoretical frame of cultural semiotics and translation studies. Central to cultural semiotics is the concept of semiosphere (a space of culture), in which the act of signification (semiosis) is realized, as is the concept of border, a counter of similarities and differences in the linguistic and cultural spheres in dialogue between source and target texts and their cultures. We apply a functional, pragmatic view on translation studies, especially those focusing on the translator, in order to examine global and local translation strategies of fantasy-specific phenomena in actual fantasy semiospheres, or concepts built up by fictive cultures, societies, individual and collective names, and geographical names. The strategies used by Nyqvist aim to foreignize realia/irrealia in order to preserve the fantastic effect typical of a fantasy genre. In some name phrases, adding semantic and pragmatic information is necessary in order to give the reader a minimum of descriptive information. The main purpose of the Finnish translation has been to offer the Finnish reader an illusion of the original and a narrative, stylistic, and semantic-pragmatic effect that follows the author’s intentions with her Nordic fantasy genre, a story that uses and reuses Nordic mythology.Peer reviewe

Fantasysemiosfärer i översättning - En fallstudie : Språk- och kulturspecifika översättningsstrategier i den norska fantasytrilogin Ravneringene och dess finska översättning Korpinkehät.

In this article, we discuss some representative language- and culture-specific translation problems in a fantasy trilogy created by the Norwegian author Siri Pettersen (b. 1971) and in its Finnish translations by Eeva-Liisa Nyqvist of the present text. We will describe Nyqvist’s own reflections around her translation process with various strategies as a case study with autoethnographic traits within a theoretical frame of cultural semiotics and translation studies. Central to cultural semiotics is the concept of semiosphere (a space of culture), in which the act of signification (semiosis) is realized, as is the concept of border, a counter of similarities and differences in the linguistic and cultural spheres in dialogue between source and target texts and their cultures. We apply a functional, pragmatic view on translation studies, especially those focusing on the translator, in order to examine global and local translation strategies of fantasy-specific phenomena in actual fantasy semiospheres, or concepts built up by fictive cultures, societies, individual and collective names, and geographical names. The strategies used by Nyqvist aim to foreignize realia/irrealia in order to preserve the fantastic effect typical of a fantasy genre. In some name phrases, adding semantic and pragmatic information is necessary in order to give the reader a minimum of descriptive information. The main purpose of the Finnish translation has been to offer the Finnish reader an illusion of the original and a narrative, stylistic, and semantic-pragmatic effect that follows the author’s intentions with her Nordic fantasy genre, a story that uses and reuses Nordic mythology.Peer reviewe

Pohjois-Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2023-2027

Pohjois-Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2023–2027 on alueellinen, maaseudun kehittämistyötä ohjaava asiakirja, jonka toimeenpano perustuu kansalliseen CAP-suunnitelmaan. Kehittämissuunnitelman päämääränä on, että Pohjois-Pohjanmaan maaseutu menestyy alueidensa vahvuuksiin nojaten, sekä yhteistyössä rohkeasti ja kestävästi uutta kehittäen. Suunnitelman painopisteiksi ovat valikoituneet 1) aktiivinen maatalous ja ruoantuotanto, 2) ympäristö- ja ilmastoviisas maatalous ja maaseutu sekä 3) uudistuva ja monipuolinen maaseutu. Kehittämissuunnitelman toteutuksessa huomioidaan läpileikkaavat teemat ovat ympäristö- ja elinkeinolähtöisyys, osaamisen, innovaatioiden ja digitalisuuden edistäminen sekä vaikuttavuus. Maaseudun toimintaympäristön ja painopisteiden kuvausten lisäksi kehittämissuunnitelmassa esitetään muun muassa rahoitussuunnitelma, yhteensovitus muiden EU-osarahoitteisten ja kansallisten ohjelmien kanssa sekä kuvaus alueellisesta valmistelusta. Maaseudun kehittämissuunnitelman laadinta on ajoittunut usean vuoden ajalle, ja työhön on sisältynyt monia eri sidosryhmiä ja viranomaistahoja suunnitteluprosessiin osallistavia vaiheita. Valmistelua on tehty muun muassa seminaareissa, sähköisillä osallistavilla alustoilla, webinaareissa ja työkokouksissa. Koko suunnitelman toteutusprosessia on ohjannut maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto, sekä alueellisen CAP suunnitelman valmistelua varten perustettu fokusryhmä. Kehittämissuunnitelman ensimmäinen versio toimitettiin maa- ja metsätalousministeriöön kesällä 2021 ja suunnitelmaa on täydennetty vuoden 2022 aikana huomioimalla toimintaympäristöön tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset kehittämissuunnitelmaan

Lasten ja perheiden palvelujen tuottaminen yhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien kanssa : toimivat rakenteet ja sopimuskäytännöt

Tämä työpaperi on osa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpanon tukea. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa tavoitteena on palveluiden painopisteen siirtäminen kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Uudistuksen lähtökohtana ovat lapsen oikeudet, perheiden monimuotoisuus, lapsi- ja perhelähtöisyys sekä voimavarojen vahvistaminen. Työ-paperissa kuvataan järjestötyön merkittävää ja monipuolista osuutta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lisäksi tarkastellaan kuntien, kuntayhtymien, järjestöjen ja seura-kuntien keskinäisiä toiminta- ja sopimuskäytäntöjä. Tarkastelu on rajattu lapsille, nuorille ja lapsiperheille palveluita, tukea ja toimintaa tuottaviin sosiaali- ja terveysjärjestöihin sekä evankelisluterilaisiin seurakuntiin

Semiotics of Translation, Translation in Semiotics

Peer reviewe

Det sjungande jaget : att översätta känslan och själen : den lyriska samlingen Kanteletar i svenska tolkningar 1830-1989

Kanteletar representerar den poetiska genren folkdikten, la poësie populaire, som avspeglar den nationalromantiska tanken om folkdiktningen som en ”själens grammatik” så som J. G. von Herder (1744–1803) beskrivit den. I Kanteletar-sånganalyserna är det frågan om att översätta och tolka känslan och själen till svenska och lyssna på det sjungande jagets olika röster. Den semiotiska översättningsanalysen fokuserar på översättarnas röster genom att kommentera två huvudsakliga företeelser som avspeglar Kalevala-språket och -metriken: allitterationerna och parallellismerna vilka återspeglar det som Julia Kristeva kallar chora, den livgivande rytmen

I språkets vida rum : Salens språk - språkets sal : Volter Kilpis modernistiska prosaepos Alastalon salissa i Thomas Warburtons svenska översättning I salen på Alastalo

Denna bok är en parallelläsning av det finska originalet (924 s.) och den svenska översättningen (852 s.) där syftet är att visa hur Kilpifinskan, som länge ansågs vara oöversättbar, blir Warburtonsvenska i en ståtlig kostymering där språket är i huvudrollen. Språket är ”rymligt som själva salen på Alastalo”